Sisältöön »
Nuorisokeskus | kokous- ja juhlatalo
 
 
 
Kuvassa Virtain Perinnekylän maitolaituri.
 
 
Koe Virroilla

Virtain Perinnekylä

Tutustu Perinnekylän kohteisiin

 



Aukioloajat ja yhteystiedot

Museo avoinna

  • Virtain Perinnekylän museot ovat tältä kesältä 2021 kiinni. Seuraavan kerran museot avautuvat ensi kesänä 2022.

Kysy opastuksia ryhmällesi!

Virtain Perinnekylä / Nuorisokeskus Marttinen
Herrasentie 16
34800 Virrat
p. +358 (0)3 485 1900
perinnekyla@marttinen.fi

Ateria-, majoitus- ja ohjelmapalvelut tilauksesta ryhmille.

Perinnekylä kartalla

 
Marttisen kahvio Perinnekylän jäätelökioski Ravintola Mikontalo Virtain Taideyhdistyksen Taidetalo Sotaveteraanimuseo
 


Virtain Perinnekylä on koko perheen museo- ja matkailukohde sekä kesäinen virkistysalue luonnonkauniilla Marttisen saarella. Perinnekylä sijaitsee aivan Nuorisokeskus Marttisen välittömässä läheisyydessä.

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo ja Liikenneviraston ylläpitämä Kanavamuseo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.


Kesäaikaan Perinnekylässä on useita tapahtumia ja näyttelyitä. Alueella on kahvila-ravintola, jäätelökioski, taidemyymälä, leikkipaikka ja Herraskosken kanava.

Nuorisokeskus Marttisesta voi vierailulleen varata majoitus-, sauna-, ravintola-, kahvila- ja ohjelmapalveluita. Alueella sijaitsee uimaranta, vierasvenelaituri, luontopolku, I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue, jotka ovat käytössä vapaasti.

Tekemistä Marttisessa

 
Museot Tuulimylly Viljamakasiini Riihi Mikontalo Kenttälinnoitusalue Tervahauta Kirkkovenetalas Työväentalo Savusauna

Savusauna

Savusauna on rakennettu 1840-luvulla Virtain Koronkylään Ylä-Patalan maalle. Sauna siirrettiin perinnekylään vuonna 1981 talkoovoimin.

Suomalainen sauna on itämerensuomalaista yhteisperintöä. Sauna, samaa merkitsevänä sanana, tavataan vatjan, viron ja liivin kielissä. Sauna tunnettiin 1800-luvulla alueella, joka ulottui Itämeren naapuristosta Uralin taakse.

Sauna rakennettiin palovaaran vuoksi aina pihapiirin ulkopuolelle. Saunan sydän, kiuas, tehtiin tavallisesti ovipieleen. Kiuas oli aluksi luonnonkivistä tehty ladelma. Myöhemmin kiuas muurattiin.

Saunassa on erikseen kylpylavo ja mallaslavo, joka täyttää suurimman osan saunan tilasta. Kylpemisen lisäksi saunaa on käytetty pellavan valmistuksessa, lihan palvauksessa, sahdin teossa, talkkunoita ja maltaita valmistettaessa, kuppauspaikkana ja synnytyspaikkana.

Saunomistavoista ja uskomuksista

Suomalaisessa kansanperinteessä saunomiseen liittyy erityinen normijärjestelmä, joka kontrolloi saunakäyttäytymistä. Nämä normit korostavat saunan pyhyyttä ja velvoittavat saunassakävijän omaksumaan rauhallisen ja pidättyvän käyttäytymismallin. Tätä on perusteltu sillä, että sauna on synnytyspaikka ja tietäjät, kansanparantajat ja kupparit toimivat saunassa. "Saunaan mentäessä siunataan pelon tähden".

Suomalaisen perinteen sauna on "kova paikka". Talon rakennuksista kovimmat olivat sauna ja riihi. "Kyl se oli si ennen maailmassa kamala paikka ko vaan täyt pimmeessä mennä riiheen taikka saunaan jotain hakkeen. Ko niissä molemissa oli semmonen haltia ja kaikkein peljättävin oli jo hyljätty sauna."

Useimmat tarinat ja uskomukset korostivat sitä, että liian myöhään lauantaina ei sopinut kylpeä. Tätä ajatusta juurrutti osaltaan katolinen kirkko keskiajalla. Kirkko edellytti, että pyhäpäivän valmistelut aloitetaan lauantaina ajoissa, jotta sunnuntain voisi pyhittää levolle. Kansantarinoissa viimeinen lauantai-illan saunoja kohtaa usein yliluonnollisia kylpijöitä.

Toinen yleinen tarinan aihe on talojen palvelusväen kertomukset pirusta, joka nylkee myöhäisen kylpijän, yleensä talon isännän. Tarinan kulku on seuraava: Ahne isäntä teettää palvelusväellä työtä myöhään lauantai-iltana ja palvelijat eivät pääase vapaalle. Vihdoin päästään saunaan ja palvelusväki kylpee ensin. Viimeiseksi saunaan menee ahne isäntä, jonka piru kylvettää ja nylkee.

Sepänpaja Hollitalli
 
 
 
Sivua päivitetty: 26.08.2021

Suomen nuorisokeskusten logoMarttinen on yksi Suomen yhdeksästä Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää Suomen nuorisokeskusten verkkosivuilta

 

Syrjinnästä vapaa alue logoOpetus- ja kulttuuriministeriön tekstilogoLyke-verkoston logoSuomen hostellijärjestön logoEuroopan Neuvoston laatumerkki nuorisokeskuksille

 
 
login Synergia Foxy