Sisältöön »
Nuorisokeskus | kokous- ja juhlatalo
 
 
 
Kuvassa Virtain Perinnekylän maitolaituri.
 
 
Koe Virroilla

Virtain Perinnekylä

 

Aukioloajat ja yhteystiedot

Museot avoinna tilauksesta 12.8. alkaen. Kiitos kesästä 2024!

 

  • Juhannusaatosta 21.6. - 11.8.2024 saakka joka päivä klo 11.00 - 18.00 
  • Tilauksesta avoinna ryhmille muinakin aikoina

Virtain Perinnekylä / Nuorisokeskus Marttinen
Herrasentie 16
34800 Virrat
p. +358 (0)3 485 1921
myynti@marttinen.fi

Ateria-, majoitus- ja ohjelmapalvelut tilauksesta ryhmille.

Perinnekylä kartalla

 

Virtain Perinnekylä on koko perheen museo- ja matkailukohde sekä kesäinen virkistysalue luonnonkauniilla Marttisen saarella. Perinnekylä sijaitsee aivan Nuorisokeskus Marttisen välittömässä läheisyydessä.

Rajalahden talomuseossa ja Halin metsäkämpällä voi tutustua virtolaiseen talonpoikaiselämään 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa sekä tukkijätkien arkeen ja metsätöihin 1950- ja 60-luvuilla. Perinnekylässä on myös useita muita vanhoja rakennuksia kuten hollitalli (1820-luku), harakkamylly (1828), savusauna (1840-luku) ja pitäjänmakasiini (1878). Lisäksi alueella on 1900-luvun sotahistoriaa esittelevä Sotaveteraanimuseo ja Virtain Taideyhdistyksen Taidetalo.

Perinnekylän museokohteet ovat avoinna ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.

Kesäaikaan Perinnekylässä on useita tapahtumia ja näyttelyitä. Alueella on kahvila-ravintola, jäätelökioski, taidemyymälä, leikkipaikka ja Herraskosken kanava.

Nuorisokeskus Marttisesta voi vierailulleen varata majoitus-, sauna-, ravintola-, kahvila- ja ohjelmapalveluita. Alueella sijaitsevat uimaranta, vierasvenelaituri, luontopolku, I maailmansodan aikainen kenttälinnoitusalue ja ne ovat käytössä sekä tutustuttavissa vapaasti.

Tekemistä Marttisessa

Makasiinin kesänäyttely

 

Virtain Perinnekylän kohteiden aukioloajat

 
Marttisen kahvioPerinnekylän jäätelökioskiRavintola MikontaloVirtain Taideyhdistyksen TaidetaloSotaveteraanimuseo
 

Tutustu Perinnekylän kohteisiin

 
MuseotTuulimyllyViljamakasiiniRiihiMikontaloKenttälinnoitusalue

Kenttälinnoitusalue

Sijainti alueella (Google Maps)

Suomen sodan sissitoimintaa 1808

Marttisen saaren sotahistoriallinen menneisyys alkaa Suomen sodan 1808-1809 ajalta. Tuolloin Herraskosken maastossa sijaitsi suurehko varikko välietappina Tampereen huoltokeskuksen ja Pohjanmaalla taistelevan länsiarmeijan pääosan välillä.

Venäläisille joukoille tappiollisen Lapuan taistelum jälkeen (14.7.1808) lähetti everstiluutnantti Eek sissiosaston häiritsemään venäläisten huoltokuljetuksia. Sissipartion johtajaksi määrättiin lippumies Jaakko Juhana Roth ja varajohtajaksi vääpeli Kaarlo Juho Spoof. Sissiosaston vahvuus oli 41 miestä.

Rothin johtama osasto saapui Herrasen lähettyville 18. päivä heinäkuu. Hyökkäyksesta Herrasen varikon kimppuun päätetiin luopua koska tiedustelijoiden mukaan varikon joukkojen vahvuus oli 200-300 miestä. Sissiosasto jatkoi vesitse Visuvedelle, jossa kahta päivää myöhemmin osasto hyökkäsi jauholastissa olleen saattueen kumppuun ja poltti Jarkon sillan.

Partion hyökkäykset jatkuivat Ruhalassa ja Kautussa (20.7.), Teiskossa (21.7.) ja huipentuivat hyökkäykseen Tampereen Mustalahteen (23. 7.). Roth oli matkalla Tampereelle saanut joukkojensa vahvistukseksi alueen talonpoikia sekä Viaporista vetäytyviä joukkoja, jolloin osaston vahvuus nousi toiselle sadalle.

Mustalahteen tehdyn hyökkäykseen seurauksena venäläisten epävarmuus lisääntyi. Tampereen komendantti Njevnev ilmoitti esimiehilleen, että hänen joukkojensa kimppuun oli hyökännyt maitse kenraali Spuff ja vesitse amiraali Rutt. Lisäksi Herrasen varikon vartiosto päätti polttaa varastonsa ja vetäytyä Alavudelle.

Rothin toiminta alueella jatkui elokuun alkuun saakka. Venäläiset lähettivat Ruoveden aluetta puhdistamaan elokuun alussa yhteensä 2000 miestä ja 6.-8.8. käytyjen taisteluiden jälkeen Rothin osasto vetäytyi Kauhajoelle.

Herraskosken taistelu

Varsinaiseksi taistelunäyttämöksi Herraskoski joutui 21.8.1808, kun venäläiset hävittyään Alavuden taistelun perääntyivät Virroille ja asettuivat puolustukseen Herraskosken itärannalle. Herraskosken taistelu päättyi Ruotsi-Suomen joukkojen voittoon ja venäläisten 2100 mienen osasto vetäytyi Ruovedelle. Kun kuitenkin samanaikaisesti Ruotsi-Suomen joukot kärsivät sivustoissa tappioita oli joukkojen vetäydyttävä kohti Ruotsia. Suomen sota päättyi syksyllä 1809 Ruotsin puolella.

Kenttälinnoitusalue

Kenttälinnoitusalueen entisöity tukikohta on rakennettu I-maailmansodan aikana. Maailmansodan sytyttyä Venäjän pääkaupungin Pietarin turvaaminen oli erittäin tärkeää. Välitömästi sodan sytyttyä miinoitettiin Suomenlahti niin tiiviillä miinakentällä, että saksalaisten välitön maihinnousuvaara oli pieni.

Pohjanlahti oli kuitenkin jäänyt suojaamatta. Vaikka Suomessa oli yli 40 000 venäläistä sotilasta päätettiin Pietarin suojaksi aloittaa linnoitustyöt.

Kenttälinnoitustyöt alkoivat vuonna 1916. Linnoitusketjuja rakennettiin useita. Uloin ketju kulki linjalla Nurmes-Kuopio-Viitasaari-Ähtäri-Virrat-Tampere ja Viapori, joka oli ketjun keskuslinnoitus.

Venäläisten insinöörijoukkojen määrä ei riittäny linnoitustöiden toteuttamiseen, siksi venäläiset alkoivat värvätä työmiehiä vallitöihin. Vapaaehtoisten työmiesten saanti ei ollut vaikeaa, sillä linnoitustöistä maksettiin hyvä palkka.

Kuitenkin vappaehtoistyövoiman lisäksi kunnille annettiin pakkotyövelvollisuuksia lisätyövoiman hankkimiseksi.

Työtahti vallityömailla oli laiskanpuoleinen. Koko ajan oli kuitenkin oltava tekevinään töitä. Jos jäi kiinni laiskottelusta menetti sen päivän ansion, mikä miehelle oli neljä markkaa ja hevosmiehelle seitsemän markkaa. Linnoitusten rakentajat kehittivätkin hälytysjärjestelmiä venäläisten pomojen eli kolminauhojen varalta. Hälytysjärjestelmät mahdollistivat kortinpeluun tai vaikkapa marjastamisen työpäivän aikana.

Vallityöt loppuivat kesken maaliskuun vallankumouksen puhjettua Venäjällä vuonna 1917.

TervahautaKirkkovenetalasTyöväentaloSavusaunaSepänpajaHollitalli
 
 
 
Sivua päivitetty: 13.08.2024

Suomen nuorisokeskusten logoMarttinen on yksi Suomen kahdeksasta Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemista ja valvomista valtakunnallisista nuorisokeskuksista.

Lue lisää Suomen nuorisokeskusten verkkosivuilta

 

Euroopan Neuvoston laatumerkki nuorisokeskuksille  Syrjinnästä vapaa alue logo  Lyke-verkoston logoSustainable Travel Finland logoLuomua ravintola logo
Suomen hostellijärjestön logo
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekstilogo

 
 
login Synergia Foxy